Kävin tänään kirkossa pitkästä aikaa. Viime käynnistä taitaa olla jopa 25 vuotta. Tunnelma oli tuttu ja rauhoittava. Jotakin on sentään jäänyt muistiin menneiltä ajoilta. 

Tänään pääsi ripiltä nuori mies. Hän on reipas ja  tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuva rippilapsi. Kansaa oli kirkko täynnä. Tuttujen virsien sävelet kaikuivat urkujen säestämänä.

Vaikka en ole kirkon jäsen, niin tilaisuus herätti positiivisia mielleyhtymiä. Kyllä siellä ylhäällä on jotakin suurempaa. Ei tämä maailma ole ihmisten tekemä eikä rakentama. Ihmiset voi tällä hetkellä ainoastaan tuhota tämän maapallon elämän ja luonnon. Toivotaan että niin ei käy.