Joskus 60-luvun loppupuolella tapasivat pitkästä aikaa toisensa romaani kaverukset. Tapahtuma paikkana oli  linja-autoasema. Keskustelun kulku eteni kuin sananlaskuja toistellen.

-Kah, vieläe elät?

-Kah, mikäpä se pahan tappaa!

Siinä kaverukset tarinoivat tovin, kunnes tuli eron hetki. Toinen ehdotti, -Kah, tapellaanko muistoksi? Silmän räpäyksessä toinen veti puukkon esiin ja toinen nyrkkiraudan.

Aikansa sohittuaan he joutuivat kumpikin terveys keskuksen vuode osastolle ja vieläpä samaan huoneeseen parantelemaan haavojaan. Siellä kaverukset tekivät sovinnon, eivätkä aikoneet tapella enää koskaan!